Nepalilainen Suraj on viihtynyt Suomessa ja kasvanut SOLilla puhtaupalvelun ammattilaiseksi

SOLilla olen kasvanut ammattilaiseksi

Nepalilinen Suraj Lamichhane haluaa oppia puhumaan suomea. Hän työskentelee SOL Palveluilla palveluvastaavana vastaten puhtaanapidosta Inexillä Sipoossa ja käyttää paljon vapaa-ajastaan oppiakseen uuden kotimaansa kielen. Hän kuuntelee paljon opetusvideoita ja harjoittelee lausumista. Haastattelu tehdään vielä osin englanniksi, mutta niistä lauseista, joita Suraj sanoo suomeksi, huomaa, että hänen sana-varastonsa on jo laaja ja hän puhuu hyvää suomea.

– Suomi on haastava kieli oppia sen vuoksi, että kirjakieli ja puhekieli ovat niin erilaisia, hän pohtii.

Toinen ongelma on suomalaisten hiljaisuus. Suomessa ei vieraiden kanssa puhuta, joten puhumista on hankala harjoitella.

Myös työpaikalla Suraj on saanut apua suomen kielen opiskelussa, kun työkaverit ovat opettaneet hänelle lauseita, jotka häntä kiinnostavat. Työssä työkielenä on englanti, sillä työpaikalla on paljon erikielisiä ihmisiä.

28-vuotias Suraj tuli Suomeen Dubain kautta. Suomessa hän on ollut vuodesta 2018. Työt SOLilla ja Inexin logistiikkakeskuksessa alkoivat vuonna 2022.

– Tein siivoustöitä jo ennen kuin tulin SOLille. Nykyiseen työhöni sain hyvän perehdytyksen ja voinkin nyt sanoa, että tunnen itseni ammattilaiseksi. Perehdytyksessä ja koulutuksissa opin paljon. Siivoustyö ei ole niin helppoa kuin moni luulee, vaan se vaatii tietoa monista asioista. Kun työssä oppii uutta ammatista, se tekee minusta ammattilaisen, hän sanoo.

Suraj kiittelee esihenkilöään hyvästä johtamisesta.

– Pidän työstäni SOLilla myös siksi, että meitä kohdellaan työpaikalla todella hyvin. Esihenkilö  puhuu meille ystävällisesti ja häneltä voi aina kysyä neuvoa, jos ei tiedä jotakin asiaa.

Kaiken kaikkiaan suomalaiset ovat Surajin mielestä hyvin ystävällisiä.

– Suomessa asiat hoidetaan todella hyvin ja ihmiset haluavat auttaa. En ole kohdannut esimerkiksi rasismia, hän sanoo.

– Suomessa on kaunista ja ilmasto on mukava. Esimerkiksi Dubaissa oli todella kuuma tehdä töitä. Vaikka Nepalissa ei ole yhtä paljon pakkasta kuin Suomessa voi olla, sielläkin asunnoissa on talvella kylmä. Suomessa kodeissa on aina lämmintä ja mukavaa asua.

Työn ja kieliopintojen lisäksi Surajin arkeen kuuluu kiinteästi videopuhelut Nepaliin. Hän soittaa kotiinsa äidilleen joka päivä. Kotikylässään Nepalin maaseudulla hän on käynyt viimeksi neljä vuotta sitten.

– Olen ylpeä kotiseudustani ja omista vanhemmistani. Haluan kiittää heitä, sillä he ovat kasvattaneet minut hyvin.

Lue koko Surajin juttu näköislehdestä.