Yhteydenottoa toiseen ihmiseen

Psykologi Ville Ojanen valmentaa yksilöitä, ryhmiä ja yrityksiä kohti viisaampaa työarkea. SOL-päivien koulutustilaisuuksissa aiheena ovat olleet kohtaamiset.

Noin kymmenen vuotta sitten tieteellinen tutkimus vahvisti tekijät, jotka olivat olemassa jo elävässä elämässä. Vuorovaikutustilanteessa kahden ihmiset aivot alkavat virittäytyä samankaltaiseen tilaan, ja kun yhteys on muodostunut, ihmisten kokemukselliset kuplat yhdistyvät. Syntyy kohtaaminen.

Positiivisella asenteella todennäköisyys kaikkeen hyvää kasvaa.

Vaikka me ihmiset olemme erilaisia; tulemme eri kulttuureista, puhumme eri kieltä, joku on ujo ja toinen ulospäinsuuntautunut, meitä yhdistävät samankaltaiset aivot. Kohtaaminen on yhteydenottoa toiseen ihmiseen ja siitä syntyvä vuorovaikutus on keskeinen aivojen käyttötarkoitus.

– Kaikki ihmisen kokema muuttuu todellisuudeksi aivojen kautta. Oman kokemuksen kautta on mahdollisuus olla empaattinen ja ymmärtää toisen ihmisen kokemuksia. Mitä hän näkee, kuulee ja ajattelee, Aivokunto Oy:n asiantuntija, FT ja psykologi Ville Ojanen kertoo.

Työyhteisön etu on toisen ymmärtäminen

Hyvään tai huonoon kohtaamiseen menee yhtä kauan aikaa. Mahdollisuus nostaa hyvien kohtaamisten määrää on kaikilla, eikä siihen tarvita mitään erityisiä temppuja. Aidossa vuorovaikutustilanteessa molemmat osapuolet ovat aidosti läsnä, kuuntelevat ja huomioivat toisensa. Pitkälle pääsee myös olemalla ystävällinen ja kohtelias. Positiivisella asenteella todennäköisyys kaikkeen hyvää kasvaa.

– Onnistuneet kohtaamiset auttavat meitä tuomaan esiin henkilökohtaiset vahvuutemme. Palveluorganisaatiossa työntekijöiden hyvä henki konkretisoituu viimekädessä hyvissä asiakaskohtaamisissa. Asiakas kokee sen myönteisinä ja positiivisina tunteina, Ojanen muistuttaa.

Virtaa työpäiviin

Asiakaspalvelutyössä kohtaamisia ja erilaisia vuorovaikutustilanteita saattaa tulla vastaan kuin liukuhihnalta. Vaati energiaa olla iloinen, avoin ja läsnä jatkuvasti. Aina kohtaamiset eivät myöskään ole tasavertaisia. On selvää, että jossain vaiheessa päivää mieli herpaantuu, eikä uusiin kohtaamisiin oikein jaksa enää keskittyä. Pienet lepohetket kannattaa käyttää hyvän mielen asioihin. Rupatteluhetki mukavan kollegan kanssa, happihyppely, taukojumppa tai lyhyt mielikuvaharjoitus antavat nopeasti uutta virtaa päivän tehtävien jatkamiseen.

– Työpäivän tauot kannattaa hyödyntää oman energiatason mukaan. Jos tuntuu siltä, että mieli kaipaa rauhaa ja hiljaisuutta, niin on parasta toimia sen mukaan. Jos esimerkiksi happihyppely ei ole mahdollista, niin muutama syvä hengitys auttaa jo aivojen verenkierron virkistymiseen ja stressitason laskemiseen.

– Palveluorganisaatiossa työntekijöiden hyvä henki konkretisoituu viimekädessä hyvissä asiakaskohtaamisissa. Asiakas kokee sen myönteisinä ja positiivisina tunteina, psykologi Ville Ojanen muistuttaa.

 

Uhkien sijaan mahdollisuuksia

Virkistä työpäivääsi

-Katselemalla kaunista maisemaa tai kuvittelemalla itsesi miellyttävään ympäristöön

-Hakeutumalla mukavien ihmisten seuraan

-Syömällä piristävä välipala

-Liikkumalla; tee pieni happihyppely tai taukojumppa

Nykyihmiset uhat ovat kovin erilaisia kuin aivojen kehittyessä 80 000 vuotta sitten. Aivojen suhtautuminen tämän ajan uhkiin on kuitenkin edelleen hyvin samankaltainen kuin kivikaudella. Turhan tiedon tulva, ainainen kiire töissä ja vapaa-ajalla sekä esimerkiksi kovat odotukset nostavat stressitasoa.

Stressitason laskemiseksi aivot tarvitsevat lepoa ja taukoja, jolloin niiden ei tarvitse rehkiä. Myös omalla myönteisellä asenteella ja terveillä elämäntavoilla on merkitystä aivojen hyvinvoinnin kannalta. Vapaa-aikaa kannattaa hyödyntää positiivisuutta lisääviin asioihin. Perhe, ystävät, liikunta ja esimerkiksi harrastukset auttavat.

Energiaa aivoille

-Kohtaamiset (tule nähdyksi ja kuulluksi sellaisena kuin olet)

-Sitoutuneisuus (tee sitä, missä olet hyvä)

-Merkityksellisyys (tee arvojesi mukaisia tekoja ja valintoja)

-Saavuttaminen (tavoittele arkisia, pieniä asioita)

-Aineellinen mielihyvä (hyvä ruoka, juoma, viihde, taide)

– Kaiken kiireen keskellä saattaisi olla hyvä myös muistaa, että monesti pienistä puroista syntyvät suurimmat virrat. Tavoitteita pitää olla, mutta rimaa ei kannata asettaa liian korkealle. Tärkeämpää olisi elää tässä hetkessä, olla murehtimatta menneisyyttä ja huolehtimatta tulevasta. Kuulostaa kuluneelta, mutta on totista totta, Ojanen muistuttaa.

Myös kohtaamistaitoja voi kehittää pienin askelin. Kun työpaikalla voi olla oma itsensä, koko työyhteisö voi hyvin. Positiivisista kohtaamisista syntyy investointi, joka antaa energiaa ja hyvää oloa kaikille, myös asiakkaille.

Teksti ja kuva Kati Laszka

Hyviä kohtaamisia SOL päivillä

– Työpaikalla pitää olla reilu ja kannustava ilmapiiri. Olemme erilaisia ja jokaisella meistä on oikeus hyviin kohtaamisiin, SOLin viestintä – ja markkinointipäällikkö Taija Paavola toteaa.

– Työpaikalla pitää olla reilu ja kannustava ilmapiiri. Olemme erilaisia ja jokaisella meistä on oikeus hyviin kohtaamisiin, SOLin viestintä – ja markkinointipäällikkö Taija Paavola toteaa.

Kerran vuodessa järjestettävät SOL päivät kokoavat yhteen esimiesportaan henkilöstöä. Sen lisäksi, että päivillä käydään läpi vuosittaiset onnistumiset ja huippuhetket, vierailee tapahtumassa aina myös ulkopuolinen kouluttaja innostamassa ja jakamassa osaamistaan.
Aivokunto Oy:n asiantuntija, FT ja psykologi Ville Ojanen on astunut parrasvaloihin jo muutamaan otteeseen. Ojasen koulutushetkiin on osallistunut myös SOLin viestintä – ja markkinointipäällikkö Taija Paavola. Ojasen neuvot kohtaamisista ovat puhutelleet Paavolaa.
– Päällimmäisenä mieleen on jäänyt ajatus siitä, että kohtaaminen on aina mahdollisuus. Mahdollisuus oppia jotakin uutta ja vastaanottaa energiaa.
Asiakaspalvelutyössä kohtaamisia tapahtuu jatkuvasti. Vuorovaikutuksen piirissä on niin asiakkaita, työntekijöitä, kollegoita kuin yhteistyökumppaneitakin. Hyvä vuorovaikutus on asiakaspalvelutyössä tärkeä työväline. Onnistunut kohtaaminen on myös työympäristössä sitä, että kuuntelee, huomioi ja asettuu toisen asemaan. Mahdollisuudet hyviin kohtaamisiin kasvavat, kun kaikki työympäristön jäsenet voivat toimia vuorovaikutustilanteissa omana itsenään.
– Työyhteisö on täynnä erilaisia persoonia ja jokaisella tulee olla mahdollisuus hyviin kohtaamisiin. Meidän esimiesasemassa olevien pitää huolehtia siitä, että näin myös tapahtuu. Kaikille avoin, kannustava ja reilu työilmapiiri on tärkeä, jotta voimme lisätä positiivista energiaa ja onnistumisia kohtaamisissa.

Aivokunto Oy