
Sanna Peltola kartoitti Lappia
Lappilaista sinnikkoa eivät lumimyräkät ja riekkoparvet pysäyttäneet, kun hän oli matkalla uusien, tulevien asiakkaiden luo.
Sodankylästä kotoisin oleva palvelujohtaja Sanna Peltola meni heti koulun jälkeen opiskelemaan alaa ja valmistui siivousteknikoksi vuonna -95. Kesätöitä löytyi Muurolan sairaalasta.
– Keskellä lamaa, kun elettiin, niin työt kuitenkin loppuivat pian ja päätin ottaa suunnan Ouluun. Siellä oli yksi koulukaverini SOLilla töissä ja hän kannusti ottamaan yhteyttä sinne.
Sannasta tuli SOLilainen ja jo vuoden kuluttua hänelle tarjottiin palveluesimiehen äitiyslomasijaisuutta.
Oli aivan mahtavaa, että minuun luotettiin.
– Sen jälkeen olin sitten palveluesimiehenä Oulussa eri alueilla useita vuosia. Välillä tosin piipahdin äitiyslomalla itsekin.
Oulusta Sanna muutti takaisin Rovaniemelle 2003 vastaamaan palvelujohtajana Lapin ja Koillismaan asiakkaista ja myynnistä.
– Oli aivan mahtavaa, että minuun luotettiin, olinhan vielä aika nuori silloin. Ymmärsin, että työhön haluttiin nimenomaan paikallinen ihminen.
Yksin Sannaa ei kuitenkaan vastuuseen laitettu vaan mukaan projektiin lähti myynti- ja markkinointipäällikkö Rauno Antila Seinäjoelta.
– Hän oli todellinen myynnin ammattilainen, tosi konkari, jolta myös opin paljon niin tunnusluvuista kuin eri toimialoistakin.
Tapaaminen lainahöyhenissä
Kaksikon tehtäväksi oli annettu uusien asiakkaiden hankinta ja SOLin tekeminen tutuksi pohjoisen asiakkaille.
– Silloin meillä ei ollut siellä kovinkaan montaa kohdetta. Otimme siis puhelinluettelon käteen ja läksimme kiertämään yhdessä ja erikseen maalikyliä, kairoja ja tuntureita.
Sanna muistuttaa, että Lapissa matkaa ei lasketa kilometreissä vaan ajan kulussa.
– Ja pitkiin etäisyyksiin olin toki tottunut. Tienpäällä tosin sattui kaikenlaista. Muistan ikuisesti, kun minulla oli asiakkaan kanssa tapaaminen Riekonlinnassa ja menomatkalla lumituiskussa törmäsin riekkoparveen. Putsasin sitten auton konepellin päälläni uusi hieno punainen talvitakki. Olin siis taatusti komea näky saapuessani neuvotteluun lainahöyhenissä, Sanna nauraa.
Aina tapaamisia ei edes sovittu ennakkoon.
– Saatettiin vaan mennä ovesta sisään ja alkaa juttelemaan. Luulen, että pohjoisen meiningin tuntemisesta ja murteesta oli siinä hommassa oikeasti hyötyä. Kyllä ihmiset kuuntelevat, jos omalla ristimänimelläsi esität asiasi ja vakuutat, että hommat hoituvat. Nöyrä pitää tietenkin olla, mutta nöyristellä ei tarvitse.
Kiire jää napapiirille
Kaksikon työ pohjoisessa tuotti tulosta ja saatiin uusia asiakkaita. Seuraavaksi oli vuorossa Kuusamon alueen valloitus. Rauno Antila siirtyi muihin tehtäviin ja Sanna sai työparikseen myyntijohtaja Karita Alangon.
– Minä kiersin ja hän laski tarjouksia Seinäjoella. Ja saikin laskea ahkerasti, koska valehtelematta tarjouspyyntöjä tuli silloin ovista ja ikkunoista. Pikkuhiljaa maineemme oli kantautunut ja kaikki halusivat meidät.
Vuosina 2005-2007 yksikön kasvu olikin liki sata prosenttia joka vuosi.
– Kiirettä meillä ei kuitenkaan koskaan ollut, se kiirerajahan jää tuonne napapiirin kohdalle, Sanna nauraa.
Kuusamossa ja Lapissa on aivan mahtavaa yrittäjähenkistä porukkaa.
Ja nopeasti yritettiin toimia.
– Isompiakin kohteita kartoitettiin ja laskettiin jopa parissa viikossa.
Sanna painottaa, että onnistumisen takana olivat kaikki SOLilaiset.
– Kuusamossa ja Lapissa oli silloin ja on nytkin aivan mahtavaa yrittäjähenkistä porukkaa töissä.
Toiminnan laajentuessa Lapin piiri sai uutta väkeä töihin ja Sannan oli aika ottaa suunta etelään.
Askel uuteen
– Vuonna 2009 siirryin sitten Uudellemaalle yhden piirin palvelujohtajaksi. Sain vastuulleni kohteita Itä-Uudeltamaalta, Espoosta ja muutaman Helsingistäkin.
Ilmasto ja meininki vaihtuivat mutta työtehtävät pysyivät samoina. Suuri muutos siihen tuli neljä vuotta myöhemmin.
– Silloin vastuulle tuli myös kiinteistö- ja turvapalveluja. Enää ei katsottu vain lattioita ja seiniä vaan kaikkea kokonaisvaltaisesti. Vuonna 2014 olin sitten turvapalveluiden palvelujohtaja, kun SOL osti Linnanvartijat ja samalla meistä tuli turva-alan iso tekijä. Siitä alkoi jälleen uusi aika ja se oli erittäin inspiroivaa ja mielenkiintoista.
Käytännön asioista huolehti palvelupäällikkö Arto Mäkinen.
– Hän oli muutoksessa todella isona apuna. Alussa oli kaikkein tärkeintä voittaa sekä uusien asiakkaidemme että henkilökunnan luottamus. Minusta onnistuimme siinä. Ja nyt SOL Aurinkovoimala on paitsi hyvin toimiva valtakunnallinen hälytyskeskus niin myös moniosaamisen näyttö, jonka vartijat hallitsevat myös muut palvelumme eli voimme tarjota 24/7 apua vaikka henkilöstöpalveluissa.
Sinnikosta tuli moniosaaja
Vuosien kuluessa Sanna on osallistunut monenlaisiin koulutuksiin ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon hän suoritti kaksi vuotta sitten monen muun SOLilaisen esimiehen kanssa samassa ryhmässä.
– Se oli todella mielekästä, se selkeästi tiivisti yhteistyötä kollegoiden kanssa myös arjessa. Jokainenhan tietenkin teki töitä tutkinnon eteen itsenäisesti ja tapasimme vain noin kerran kuussa, mutta silti kaikki tsemppasivat toisiaan tosissaan.
Sen jälkeen oli vuorossa turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto, joka antaa pätevyyden vartiointiliikkeen hoitamiseen.
– Senkin suoritin yhdessä 22 muun esimiehen kanssa, mikä helpotti urakkaa.
Työn ohella opiskelu ei kuitenkaan ole aina helppoa ja vaatii paljon sitoutumista.
– Siinä samalla ne opinnot ovat menneet kuin muutkin työt. Olen luonteeltani aika periksiantamaton, semmoinen sinnikko niin kuin isäni sanoo, Sanna kertoo hymyillen ja lisää että, palvelualahan on niin täynnä mahdollisuuksia, että vain taivas on rajana. Eli eteenpäin mennään.
Teksti: Vaula Aunola Kuva: Antero Aaltonen
Lue myös: