VTT:n SOLilaisia. Palveluesimies Lena Rosenström (vas.), välinehuoltaja Sayuri Hayashi, työpaikkaohjaaja Svitlana Maslova ja välinehuoltaja Elena Golota. Osalla meistä oli välinehuoltajan koulutus jo ennestään ja muut ovat opiskelleet SOLin ja Amiedun järjestämässä oppisopimuskoultuksessa ammattiin, Rosenström sanoo.

Mikrobit vaativat puhtautta

Välinehuolto on VTT:n tutkimusprosessien kannalta kriittistä toimintaa. Epäpuhtaudet voivat pahimmillaan tuhota vuosien tutkimustyön tulokset.

VTT päätti ostaa välinehuollon ulkopuoliselta toimittajalta viisi vuotta sitten.

– Yhteistyömme SOLin kanssa on sujunut mainiosti, Teknologian tutkimuskeskuksen laatuasiantuntija Hannele Sweins toteaa.

– Kertoohan sen jo sekin, että nyt on menossa jo toinen sopimuskausi.

Päätimme keskittyä omaan osaamiseemme.

Ulkoistamisen syyt olivat selvät.

– Päätimme keskittyä omaan osaamiseemme eli tutkimustoimintaan ja samalla pystyimme vähentämään hallinnollisia töitä.

VTT:llä tehtävän bioteknisen tutkimuksen avulla pyritään esimerkiksi korvaamaan teollisuudessa käytettäviä vaikeita kemiallisia prosesseja.

– Osa projekteistamme on asiakasprojekteja muun muassa elintarviketeollisuudelle ja lisäksi teemme paljon esimerkiksi EU:n tai TEKES:n rahoittamaa julkisrahoitteista tutkimusta.

– Ja kaikki toiminta on tietenkin luottamuksellista.

Välinehuollolla on kriittinen rooli työnkulussa.

– SOL sai siis palkkalistoilleen meidän kokeneet välinehuoltajamme ja ovat sen jälkeen sitten rekrytoineet uusia osaajia, Teknologian tutkimuskeskuksen laatuasiantuntija Hannele Sweins kertoo.

 

– Tutkimustoiminnassamme käytetään paljon mikrobeja, jotka ovat hyvin herkkiä ja kuolevat helposti, jos niitä yritetään kasvattaa epäpuhtaissa astioissa. Jos näin kävisi, saattaisimme menettää jopa vuosien tutkimustyön tulokset.

– Steriiliys on siis meille tärkeää, mutta sen lisäksi asioiden pitää olla vapaita kaikista ainejäämistä. Pesuohjelmamme ovatkin sen takia jopa pitempiä kuin sairaaloissa käytettävät, koska meillä on enemmän huuhteluita.

Vankkaa ammattitaitoa tarvitaan

Hannele Sweins korostaa, että välinehuoltajilta vaaditaan tiukkaa osaamista.

– Projektit vaihtelevat ja välinehuoltajat keskustelevat tutkijoiden kanssa siitä, minkälaisia aineita tarvitaan kunkin tutkimuksen välineistön puhdistamiseen. Pitkän kokemuksen pohjalta he tietävät heti astian nähdessään, millaisen käsittelyn se vaatii.

– Koko prosessin läpivienti eli esikäsittely, pesu, kuivaaminen, pakkaus ja sterilointi saattaa toisinaan viedä parikin vuorokautta. Välinehuoltajien on siis suunniteltava työn kulkunsa tarkasti ja lisäksi tilanteet vaihtelevat päivittäin.

Ulkoistamista helpotti se, että silloin VTT:n palkkalistoilla olleet välinehuoltajat siirtyivät SOLin palvelukseen.

– SOL sai siis palkkalistoilleen meidän kokeneet välinehuoltajamme ja ovat sen jälkeen sitten rekrytoineet ja kouluttaneet uusia osaajia. Perusvaatimuksena kaikille tulijoille on välinehuoltajan ammattitutkinto ja sen lisäksi tarvitaan paljon työpaikkakohtaista ohjausta. Kaikki toimintatavat on tietenkin myös hyvin dokumentoitu.

Muualla voidaan kiirehtiä, mutta välinehuoltajat tekevät töitä hitaasti ja tarkasti. -Jokainen astia tarkistetaan perusteellisesti pesun jälkeen, Sayuri Hayashii sanoo.

Prosesseja valvotaan tarkasti

Säännöllisiä tarkastuksia työn ohessa tehdään testilapuilla.

– SOLilaiset kiinnittävät niitä astioihin pesun ajaksi. Niiden avulla voimme arvioida pesun tehokkuutta.

– Meillä on noin kerran kuukaudessa tapaamisia SOLilaisten kanssa ja näissä palavereissa käydään läpi myös laatuasioita.

Kerran vuodessa parinkymmenen tuhannen arvoiset pesukoneet myös testataan puolueettomalla labquality-testillä.

– Siinä koeputken pohjalle kiinnitetään proteiinipitoista materiaalia ja ne pestään pesuaineella ja ilman. Kokeeseen osallistuu useita laboratorioita, joiden tuloksista tehdystä yhteenvedosta saamme tiedon siitä, miten tehokkaita omat koneemme ja pesumenetelmämme ovat.

teksti: Vaula Aunola kuvat: Antero Aaltonen

VTT