Turvallinen tunneli
Tuhannet tunnistimet ja kamerat valvovat Helsingin keskustan uumenissa kulkevan huoltotunnelin jokaista nurkkaa vuorokauden ympäri. Näyttöjä ja mittareita tarkkailevat SOLilaiset.
SOL on huolehtinut huoltotunnelista jo kahden sopimuskauden verran. Helsingin kaupungin omistama Helsingin Väylä Oy ylläpitää tunnelia.
Näin kriittisessä paikassa kumppaniin pitää voida luottaa ja SOLin pojat kyllä hoitavat hommansa, toimitusjohtaja Veijo Laakso toteaa.
Tämä on uniikki projekti, jossa kaikkien palasten on asetuttava kohdalleen.
Laakso tapaa SOLilaisia nykyään pari kolme kertaa kuussa.
– Aiemmin tapasimme useammin mutta nyt kaikki sujuu niin hyvin, ettei enempään ole tarvetta. Kun liikun täälläpäin ajan tunnelin läpi ja katson miten täällä menee. Laakso kertoo, että SOL tuli mukaan projektiin jo rakennusvaiheessa.
– Kyseessä ei ole normaali rakennuksen ylläpito, johon olisi olemassa valmiit toimintamallit vaan uniikki projekti, jossa kaikkien palasten oli asetuttava kohdalleen.
Veijo Laakso korostaa, ettei virheisiin ole varaa.
– Jos jotakin sattuisi ja joutuisimme katkaisemaan tunnelin liikenteen, niin Helsingin keskusta menisi aika sekaisin sen jälkeen.
Kaupunkikulttuuri kukkii
Helsingin kaupunki halusi koko ajan lisääntyvän autoliikenteen pois keskustan alueelta ja kadut haluttiin vapauttaa jalankulkijoille, kahviloille ja ravintoloille. Huoltotunneli rakennettiin yhteistyössä alueen kiinteistöyhtiöiden kanssa. Suurimmat mukaan lähtijät olivat Stockmann ja Sponda, jotka samalla laajensivat rakennuksiaan maan alle.
– Tämä yhteistyö mahdollisti jättiläismäisen projektin rahoituksen. Tunnelissa kulkee viikoittain noin 13 000 ajoneuvoa.
Tunnelissa kulkee viikoittain noin 13 000 ajoneuvoa.
– Suurin osa liikennemääristä tulee pysäköintihalleihin ajamisista ja katuverkko säästyy näiden autojen aiheuttamalta ruuhkalta. Merkittävä etu on myös keskustan liikkeiden huoltoliikenteen siirtyminen maan alle.
Tällä hetkellä tunneliin on yhteydessä kolmisenkymmentä isompaa ja pienempää liikettä.
– Olemme varautuneet muidenkin mukaan tulemiseen eli meillä on jo heille sisäänkäynnit valmiina. Uudet huoltotunneliin liittymiset tulevat kuitenkin todennäköisesti ajoittumaan kiinteistöjen peruskorjausten yhteyteen, koska kiinteistöt joutuvat kustantamaan oman liittymisreittinsä suhteellisen kalliit kalliorakennustyöt.
Maaperämme sopii kalliorakentamiseen
Kaksi kilometriä pitkän tunnelin rakentamisessa syntyi 50 000 rekkalastillista louhetta, hankkeeseen osallistui kaikkiaan kymmeniä alihankkijoita ja kaupunkiympäristössä toimiminen oli haasteellista. Suomessa ei ollut koskaan aiemmin tehty mitään vastaavaa.
– Maaperämme on hyvin sopivaa kalliorakentamiselle ja suomalaisilla on vankkaa osaamista alueella, mutta mitään näin mittavaa ei ole ennen tehty. Tunneliin on käynyt tutustumassa useita kansainvälisiä asiantuntijaryhmiä.
Suomi on kalliorakentamisen edelläkävijä
Huoltotunneliin on toteutettu uusia ratkaisuja kuten maanalaiset liikenteen kiertoliittymät, joissa kalliopilari on sijoitettu liikenneympyrän keskelle. Tunnelin suunnittelussa on kiinnitetty huomiota myös energiatehokkuuteen.
– Liikkeellä on suuria ilmamääriä ja ilmanvaihtoa ohjataan mahdollisimman energiatehokkaasti.
SOL päivystää 24/7
Viranomaisten vaatimukset tunnelin turvallisuuden suhteen ovat tiukat.
– Ja olemme onnistuneet täyttämään ne. SOLilaiset valvovat ja käyttävät teknisiä järjestelmiä sekä paikan päällä että kaukovalvonnan avulla kaikkina vuorokauden aikoina.
Tekniikkaa on käytössä niin paljon, ettei yllätyksille jää tilaa. Liikennettä seuraa kameravalvontajärjestelmä, joka valvoo nopeuksia ja sen avulla voidaan määrittää myös ajoneuvojen rekisterikilvet. Palovaroitusjärjestelmä antaa metrin tarkkuudella tiedon siitä, missä palo on syttynyt ja kamerat kääntyvät paloa kohti.
Viranomaisten asettamat vaatimukset ovat tiukat.
Järjestelmä myös sulkee paloalueen ja ohjaa ylipaineistetulle poistumisreitille, jota myöten pääsee turvaan.
– Järjestelmiä testataan ja poikkeustilanteita harjoitellaan säännöllisesti. Tunnelissa on myös alhainen 30 km/t nopeusrajoitus, joka vähentää tehokkaasti onnettomuusriskiä. Yksityisillä autoilijoilla ei ole tunneliin asiaa. Kun tunneli valmistui, muutamat uskaliaat käyttivät sitä keskustan ruuhkien ohittamiseen.
– Siitä jää kuitenkin kiinni. Jos autoilijalla ei ole tarvittavia asiakirjoja, poliisi kirjoittaa ainakin sakot.
Helsingin keskustan 1500 4500 900 maanalaisen huoltoväylän pituusleikkaus. Noin kahden kilometrin mittaisen liikenneväylän läntinen pää on Kampissa ja itäinen pää Kaisaniemessä, jossa väylä liittyy aikaisemmin rakennettuun Kluuvin vanhaan tunneliin.
Tilaajan kannattaa vaatia
Laakso kertoo, että näin suurta järjestelmää valvovien tietokoneiden tulkeiksi tarvitaan hyvähermoista väkeä.
– Pelkkä työn osaaminen ei riitä. Tarvitaan oikeaa asennetta ja sitä pitää olla jo valmiiksi, koska sitä on vaikeaa opettaa. Kun tänne ryntää pelastuslaitoksen väki vauhdilla, homman pitää olla heti hanskassa. Oli kysymyksessä sitten harjoitus tai tosi toimi.
Tietokoneiden tulkeiksi tarvitaan hyvähermoista ja osaavaa henkilökuntaa.
Valvomoa ovat hoitaneet samatSOLin miehet jo pitkän aikaa, ja siitä Veijo Laakso on erityisen tyytyväinen.
– Työntekijät eivät saa vaihtua kohteessa koko ajan. Meidän tilaajien pitää osata vaatia. Minua kiinnostaa paljon enemmän, ketkä ovat töissä tunnelissa kuin se, kuka on heidän palveluesimiehensä.
Huoltokirjalla on tunnelin hoidossa tärkeä rooli.
Rakentamisen jälkeisiä yllätyksiä
Tunnelin avaamisen jälkeen paukkupakkaset tuottivat ongelmia.
– Talvella kylmä ilma lähti kulkemaan suuaukoilta tunnelin päästä päähän jäädyttäen väylää. Lisäsimme oviaukkoihin lämpöpuhaltimet ja systeemi tuntuu toimivan.
Kesällä 2011 ja 2012 tunnelin yllätti kosteusongelma.
– Sinne merkitään kaikki päivittäiset työtapahtumat ja saan sitä kautta ajantasaista tietoa tunnelin toiminnasta. Mukana tulevien muistilappujen avulla välittyvät myös SOLilaisten huomaamat korjaustarpeet minulle. Voimme siis varautua kaikkeen ajoissa.
– Kuumina kesäpäivinä tunneliin kerääntyi kosteutta. Useita asiantuntijoita tutki asiaa, mutta mitään järkevää selitystä ilmiölle ei löytynyt ja koko ongelma jäi lopulta vähän mysteeriksi.
Viime kesänä tätä ongelmaa ei esiintynyt.
– Nämä ovat vaan sellaisia asioita, joita suunnittelupöydällä ei voi valitettavasti ennakoida, Veijo Laakso toteaa lopuksi.
Kaupunki kasvoi maan alle
KESKUSTAN huoltotunneli tuo lisäarvoa liikenteeseen sekä kiinteistöjen omistajille. Kamppiparkin laajennus toi 500 pysäköintipaikkaa ja Mannerheimintien pysäköintilaitoksen laajennus 600 paikkaa kolmeen tasoon. Stockmann sai puolestaan uutta kaupallista tilaa noin 10 000 m2 ja täysin uudet tavaran käsittelyja huoltotilat.
City-Centerin laajennuksen tavoitteita olivat vetovoimaisuus, valoisuus, viihtyisyys ja turvallisuus. Uutta toimisto- ja liiketilaa nousi City-Center – alueelle noin 12 000 m2. Tämän lisäksi myös City-Center sai täysin tavarankäsittely- ja huoltotilat. Rakennusprojektin aikana syntyi yhteensä 50 000 rekka-autollisen verran louhetta ja HKR-Rakennuttaja käytti sitä Vuosaaren satama-alueella ja Jätkäsaaren täyttömaana.
TEKSTI JA KUVAT VAULA AUNOLA