Näin tehdään Suomen paras liigajää

Lahden Pelicansien kotikenttä Isku Areena on valittu ykköseksi liigahallien jään laadun vertailussa. Asiasta uutisoitiin Etelä-Suomen Sanomissa 17.5.2019. Myös Lahden SOL Areena on saanut kiitosta laadustaan. SOL Kiinteistöpalvelut vastaa osaltaan siitä, että liigapelit ja hallien muu käyttö sujuvat luistavasti. Aivan tyypillisestä kiinteistönhoidosta ei ole kyse, sillä huippujään salaisuus on yllättävän monista – ja hieman ehkä yllättävistäkin – seikoista kiinni.

SOL Kiinteistöpalveluissa palveluesimiehenä toimiva Arto Remes tietää kaiken hyvän jään tekemisestä ja huollosta. Hän on tehnyt yhteistyötä Lahden Jäähalli Oy:n toimitusjohtaja Merja Heiskasen kanssa jo kymmenisen vuotta, joista viimeisen vuoden SOL Yhtiöissä. Jään tekeminen on tarkka ja monivaiheinen prosessi, joka edellyttää harvojen hallitsemaa erityisosaamista. Eikä pelkkä oikeaoppinen jäänteon taitokaan riitä, sillä olosuhteet hallissa vaikuttavat jäähän merkittävästi. Lahden voittoisat hallijäät syntyvätkin asiakkaan ja kiinteistöhuollon onnistuneen yhteispelin seurauksena.

Lahden Jäähalli Oy:n toimitusjohtaja Merja Heiskanen

Kerros kerrokselta

Jää vaihdetaan hallissa vuosittain. Jäätön aika ei jää pitkäksi, sillä vanha jää sulatetaan keväällä ja uusi tehdään usein jo heinäkuussa. Arto Remes kertoo jään tekemisen vaiheista:

”Yksinkertaistettuna homma menee kutakuinkin näin: Ensin tehdään laatta eli laitetaan kenttä kylmenemään noin viikoksi, jonka jälkeen siihen aletaan pikku hiljaa laskea vettä kerroksittain, noin 5-8 ml kerrallaan. Sitten seuraa maalaus valkoiseksi, taas kerros vettä, rajojen teko ja jälleen kerros vettä. Seuraavaksi levitetään mainokset ja ”liimataan” ne vedellä kiinni. Jäätä kasvatetaan kerros kerrokselta niin kauan, että sen paksuus on 3,2-3,5 cm. Helposti voisi ajatella, että jäädytyksessä käytettävä vesi olisi kylmää, mutta sen lämpötila on itse asiassa 40-60 astetta.”

Lopuksi on vielä  tärkeä rikkoa jään pintaa, jotta pintajännitys häviää.

”Jään rikkomiseen saamme näppärästi apua omasta takaa kun päästetään Pelicansin pelaajat suihkimaan sillä edestakaisin”, Merja naurahtaa.

Hyvä luisteltavuus ei luonnollisestikaan säily jäällä itsestään. Päivittäisen hoidon lisäksi jäälle tehdään perushuolto kaksi kertaa viikossa. Jään paksuutta seurataan, ja jäätä joko höylätään ohuemmaksi tai pinnalle ruiskutetaan vettä optimivahvuuden säilyttämiseksi.

Omassa elementissään

Merja Heiskanen valvoo Lahden Jäähalli Oy:n kiinteistöhuoltoa Isku Areenalla olevasta toimistostaan käsin. Seiniä koristava muotokuvagalleria kuvastaa vuonna 1964 perustetun yhdistyksen pitkää historiaa. Merja itsekin on ollut Jäähalli Oy/Lahden Urheiluhalliyhdistyksessä töissä jo vuodesta 1980, jolloin hänet kutsuttiin tehtävään silloisesta toimestaan Saksasta: ”Koska minut kutsuttiin ja vieläkin täällä olen, niin taidan olla kirjaimellisesti kutsumusammatissani”, hän naurahtaa.

Työ urheilun, urheilijoiden ja kiinteistöasioiden parissa on Merjan mukaan haastavaa mutta kiinnostavaa. Innokkaana penkkiurheilijana hän käy katsomassa kaikki kotipelit aina kun se vain on mahdollista. Hektisen pelikauden ulkopuolellakin halleissa riittää töitä, koska vain silloin niissä on mahdollista tehdä isompia kunnostustöitä.

”Isku Areenan jäät sulatettiin vasta kesäkuun kymmenennen päivän tienoilla ja kiirettä pitää, että kaikki halutut remontit saadaan valmiiksi ennen uuden jään tekemistä elokuun alussa. Tänä kesänä täällä on meneillään myös toimistolaajennus Lahden Pelicansille”, Merja kertoo.

SOLin vastuulla oleva kiinteistöhuoltokaan ei lepää laakereillaan kesäsesongin aikana. Jutuntekohetkelläkin kesäkuussa pihalla huhkivat liikuntapaikkahoitaja Juuso Kantola ja palveluvastaava Erno Kallio.

Ratkaisevat olosuhteet

Mutta palataan vielä siihen, miten juuri Lahdessa on onnistuttu luomaan huippujäät halleihin. Itse jäädyttämisprosessi on pysynyt suhteellisen samanlaisena, mutta hallien olosuhteita on saatu parannettua huimasti. Vastaus jään laatuun löytyykin siis ehkä hieman yllättäen ilmasta:

”Noin kolme vuotta sitten aloitimme Siemensin kanssa projektin, jonka tavoitteena on saavuttaa merkittävää säästöä energiankulutuksessa. Siihen kuuluu ilmanvaihtojärjestelmien uusimista,  lämmön talteenottoa, LED-valoihin siirtyminen ja vaikka mitä. Koko rakennus käytiin tarkkaan läpi etsien kaikki paikat, joista voisi löytyä huoltokohtia. Hallin kattoon asennetun heijastavan kalvon ja ilmalämpöpumpun avulla hallin olosuhteita, kuten lämpötilaa ja ilmankosteutta, voidaan tarkkailla ja hallita paremmin. Niillä taas on puolestaan suuri merkitys jään laatuun. Etenkin juuri kesällä jääntekoaikaan riesana ollut älytön kosteusongelma on nyt selätetty”, Merja huoahtaa.

”Oli kiva olla Jäähallipäivillä, kun siellä valittiin 3-kaukaloinen harjoitusjäähalli SOL Areena ja liigajäähalli Isku Areena vuoden jäähalleiksi, kummassakin jään laatu mahtavin ja olosuhteet hienot.” Merja Heiskanen

Avointa peliä

Merja Heiskanen ja Arto Remes ovat, Merjan omien sanojen mukaan, ”vanha taistelupari”. Yhteiseen hiileen puhaltaminen, avoimuus ja luottamus ovat Merjan mukaan hyvän yhteistyön ehdoton edellytys. Tärkeistä asioista saa ja pitää muistuttaa –  puolin ja toisin. Jäähallin tapaiseen vaativaan kohteeseen on myös löydyttävä oikeat ihmiset. Hyvät jääntekijät ovat harvassa, joten heidän ammattitaidostaan on pidettävä huolta. Merja tietää kokemuksesta, että siihen on yksi hyvä keino, joka on myös SOLin toiminnan kulmakiviä :

”Olen aina korostanut koulutusta. Porukkaa pitää kannustaa menemään kursseille, joissa saa lisätietoja itse jäänteosta ja kaikesta muustakin asiaan liittyvästä. Olen aina sanonut Artolle, että tietyllä tavalla koulutettuja kavereita pitää olla riittävästi. Ja saavathan osallistujat  itsekin siitä paljon. Innostusta tulee lisää ja sitoutuminen työhön kasvaa.”

Isku ja SOL Areenien kiinteistöhuoltoon kuuluu jään hoidon lisäksi muidenkin tilojen tekninen huolto sähkö- ja putkitöitä lukuunottamatta. Käytännössä se tarkoittaa monenlaista huolenpitoa lamppujen vaihdosta vuotavien hanojen tiivisteiden uusimiseen. Isku Areenalla solilaiset päivystävät kahdessa vuorossa aamuseitsemästä iltayhteentoista. Liigapelien aikana työntekijöitä on kaksi, ja lisävoimia tulee apuun aina tarvittaessa esimerkiksi silloin kun halli täytyy muuntaa vaikkapa konserttisaliksi. Toimenkuva on siis todella monipuolinen ja vaatii aktiivista otetta. Avoimuus ja kommunikointi ovat työssä onnistumisen edellytys, jotta tieto huoltoa kaipaavista asioista kulkee eri ihmisten välillä.

”Täällä olevat solilaiset ovat kuin osa hallin omaa porukkaa. He ovat ylpeitä taidoistaan jään teossa, pitävät paikkoja aktiivisesti silmällä ja ratkaisevat ongelmat, jos niitä tulee eteen”, Arto korostaa.