
Katsotaan vuosien päähän
Hämeenlinnan Nummikeskus on uusin elinkaarihanke, jossa SOL on mukana Caverionin kumppanina. – Meille nämä pitkät kumppanuudet luovat aivan uudenlaisia kehitysmahdollisuuksia, SOLin asiakkuusjohtaja Kari Haahtela toteaa.
Elinkaarihankkeissa kumppanuus voi kestää jopa 30 vuotta, kun se palvelusopimuksissa yleisesti on noin 3–5 vuotta.
– Pystymme näissä kohteissa suunnittelemaan ja kehittämään palveluja hyvin pitkäjänteisesti. Asioita ei katsota vain muutama vuosi eteenpäin vaan tähtäimeksi voidaan ottaa kymmenenkin vuotta, SOLin asiakkuusjohtaja Kari Haahtela kertoo.
– Ja kun olemme mukana alusta alkaen, voimme konsultoida jopa pintamateriaalien valintoja. Samalla koko hoito- ja rakennuksen huoltohistoria on tiedossamme, mikä helpottaa tulevan suunnittelua ja ennakointia. Pystymme myös ennakoimaan pitkälle tulevaisuuteen materiaalien käyttöiän, esimerkiksi kuinka monta vuotta ja miten hoidettuna tietynlainen muovimatto pysyy hyvässä kunnossa.
– SOLin kanssa on tehty jo pitkään yhteistyötä. Yhteistyö alkoi tässäkin kohteessa jo suunnitteluvaiheessa ja tästä oli helppo jatkaa palvelujaksolle, koska kumpikin osapuoli oli jo tutustunut rakennukseen ja toimintamalleja oli suunniteltu yhdessä jo hyvä tovi, Caverionin projektipäällikkö Manu Veuro sanoo ja lisää, että elinkaarihankkeisiin kumppaniksi haetaan uskottavia toimijoita, joiden kykyyn hoitaa oma vastuualue voidaan varmasti luottaa.

– Elinkaarihankkeissa on se mahtava puoli, että kaikki suunnittelu voidaan oikeasti tehdä käytettävyys ja käyttö edellä. Kun suunnitteluratkaisuja peilataan noin parinkymmenen vuoden ajanjaksolle, saadaan aikaiseksi oikeasti kestäviä ratkaisuja, Veuro sanoo.
SOL on tähän mennessä toteuttanut elinkaarihankkeissa siivousta, ulkoalueiden hoitoa, toimitilapalveluja ja kiinteistönhoitoa.
– Suurin osa kohteista on kouluja ja päiväkoteja. Nummikeskuksessa vastuullamme on siivous, aulapalvelu ja ulkoalueiden hoito. Aulavahtimestarimme on kiinteistöalan ammattilainen ja huolehtii myös kiinteistönhoidon yleisistä tehtävistä, kuten lamppujen vaihdoista ja saranoiden rasvauksista sekä toimii tarvittaessa esitystekniikan tukena, Haahtela kertoo.
Tilat tiiviissä käytössä
Haahtela painottaa, että elinkaarihankkeissa mitataan ennen kaikkea lopputulosta.
– Pointti on siinä, ettei mennä tiettyjen määrien ja tuntikehysten mukaan vaan meillä on vapaus käyttää kaikkia resurssejamme parhaalla mahdollisella tavalla.
– Jokainen uusi kiinteistö on haaste niin käyttäjille kuin palveluntuottajille. Kestää aikansa, kun kiinteistön toiminta asettuu uomaansa. Nummikeskuksessa haastetta tuo suuri käyttöaste, eli kiinteistö on käytössä lähes joka päivä. Tämä vaatii siivoukselta, kiinteistön huollolta ja vahtimestarilta joustavuutta ja muutoskykyä. Tilojen käyttöaste voi muuttua lähes päivittäin, Caverionin tekninen manageri Teuvo Lähteenmäki kertoo.
Kehitystyö jatkuu koko hankkeen ajan.

– Elinkaarihankkeissa yhtenä tärkeimpänä asiana on palvelun kehittäminen, joustavuus ja ennen kaikkea ajatusmalli, että tehdään työtä yhdessä. Tällä ajattelulla pystymme vastaamaan muuttuviin tarpeisiin ja saamme hyödynnettyä kaikkien resursseja, Lähteenmäki lisää.
– Tapaamme SOLilaisten kanssa kuukausittain ja käymme läpi menneen kuukauden tapahtumia. Mietimme yhdessä miten olemme onnistuneet ja mitä voimme parantaa. Palavereissa käsittelemme yhteisesti myös kehitysideoita.
Pitkäaikaiset sopimukset helpottavat myös rekrytointia.
– Pysyvä ja sitoutunut henkilöstö on tärkein laadun elementti. Näihin kohteisiin me saamme helposti työntekijöitä, jotka ottavat asiat vastuulleen, Kari Haahtela kertoo.
Monivuotisen yhteistyön aikana myös tilojen käyttäjät tulevat tutuiksi.
– Toiminnan tunteminen auttaa meitä suunnittelemaan esimerkiksi vuosittain tehtävien peruspesujen ajankohdan niin, että se häiritsee mahdollisimman vähän talon toimintoja.
Moderni, muunneltava tilaratkaisu
Caverion toteutti Hämeenlinnan Nummikeskuksen elinkaarihankkeena yhteistyössä YIT:n kanssa. Kesällä 2018 valmistunut rakennus käsittää yhtenäiskoulun, kirjaston, monipuoliset liikuntatilat, sosiaali- ja terveyspalvelujen tiloja sekä kulttuuripalvelutiloja. Kokonaisuutena keskuksesta tuli muunneltavissa oleva rakennus, jossa tekniset ratkaisut palvelevat uudenlaisia toimintatapoja.
Suunnittelun pohjana oli kiinteistön toiminnallisuuden kuvaus: miten taloa käytetään ja millaista toimintaa siellä on, sekä toimintojen tarvittavat maksimi- ja minimineliöt. Esimerkiksi koulussa oppiminen tapahtuu avoimessa tilassa, josta perinteiset luokkahuoneet puuttuvat kokonaan. Hankkeen elinkaarimallin vastuuaika on 20 vuotta.
Mikä ihmeen elinkaarihanke?
Kansainvälisesti elinkaarimalli tunnetaan nimellä PPP eli public-private partnership. Elinkaarihankkeen tilaajana on julkisen sektorin osapuoli, ja sen toteuttaa yksityisen sektorin toimija. Hankkeen toteuttaja vastaa tilaajalle vähintään hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta. Palvelusopimuksessa voidaan lisäksi sopia esimerkiksi käyttäjäpalveluiden toteuttamisesta ja rahoituksen järjestämisestä. Sopimuskausi on pitkä, yleensä 15–30 vuotta. Elinkaarimallia kokeiltiin Yhdysvalloissa jo 1980-luvulla, ja useimmissa teollisuusmaissa malli on sittemmin otettu käyttöön ainakin jossakin muodossa.
Jo vuosia elinkaarimallia ovat Suomessa hyödyntäneet tiehallinto ja liikennevirasto. Vuonna 2001 käynnistynyt Kuninkaantien lukion ja Keski-Espoon uimahallin yhdistetty elinkaarihanke oli ensimmäinen julkisen rakentamisen toteutunut kohde. Nyt kunnissa on toteutettu jo viitisenkymmentä elinkaarihanketta, eikä yksikään niistä ole sopimuskautensa lopussa. Suurin osa niistä on kouluja ja päiväkoteja.
Teksti: Vaula Aunola // Kuvat: Harri Nurminen, Vaula Aunola