SOLin tutor-koulutuksen suorittanut palveluvastaava Tiina Rasa tuntee kaikki siivottavat alueet ja voi opastaa uusia työntekijöitä.

Ovakon hymynaamat

Ovakon tehdas on valmistanut terästä kierrätysmateriaalista jo 70 vuotta.

Silloin aikanaan ulkoistaminen nähtiin mahdollisuutena keskittää voimavarat siihen, mitä parhaiten osaamme. Käytämme useita alihankkijoita eri tukipalvelujen toimittajana, Ovakon perusrakenteiden kunnossapidon päällikkö Tom Sandberg kertoo.

Tieto ja taito työmenetelmistä on pidettävä ajan tasalla.

– Suurin osa työntekijöistä, jotka olivat aikaisemmin tehneet siivoustyötä tehtaallamme siirtyivät ulkoistamisen jälkeen SOLin palvelukseen, hän jatkaa. SOL hoitaa 45 hehtaarin kokoisella alueella toimisto-, sosiaali- ja tuotantotilojen siivouksen, lähettipalvelut ja tehtaan viereisen asuinalueen porrassiivouksen. Kaikkiaan töissä on noin 15 SOLilaista ja palveluesimies Eerika Tikkanen huolehtii siitä, että kaikki toimii.

– Laadunvarmennuskierrokset siivousalueilla ovat tärkeä osa työtäni. Myös tieto ja taito työmenetelmistä on pidettävä ajan tasalla, Tikkanen kertoo.

SOLin hoitamat tehtävät ovat vuosien saatossa muuttuneet ja muuttuvat jatkuvasti. Töiden suunnittelusta Ovakon puolella vastaa LV-työnjohtaja Risto Vertanen.

– Viimeisin uusi kohde on ongelmajätteiden välivarasto, jonka järjestyksestä SOL vastaa. Suunnittelemme yhdessä, miten alue hoidetaan. Palvelukonseptia tarkistetaan tarpeen mukaan ja kehityskeskusteluja käydään neljä kertaa vuodessa, Vertanen kertoo.

– Lisäksi SOL tekee omat laatukierroksensa ja asiakastyytyväisyyskyselynsä, joiden hymynaamat ovat tulleet hyvin tutuiksi, Sandberg lisää.

Kysyttäessä, voisiko Ovako ottaa hoitoonsa ulkoistamansa palvelut, Sandberg vastaa.

– Ei varmasti. Näin on hyvä. Palvelujen toimittaminen kilpailutetaan säännöllisesti ja kustannustehokkuus on valintaa määräävä tekijä.

– Tämä ei kuitenkaan aina tarkoita sitä, että halvin tarjous menee läpi, haluamme myös laatua, Sandberg korostaa.

Rentoa menoa

Huumori kukkii terästehtaalla, vaikka töitä tehdään ajoittain ääriolosuhteissa, kuumassa,

Palveluvastaava Helena Lakanen viihtyy vaihtelevassa tehdasympäristössä tosi hyvin.

kylmässä, pölyn seassa ja hämärässä. SOLilaisista moni on viihtynyt tehtaan rennossa

– Porukka tykkää olla täällä. Ovakolaiset ovat mukavia ja yhteistyö sujuu. Vaihtelua päiviin tuo työtehtävien kierto, Tikkanen kertoo.
– Yhteistyö SOLin kanssa on sujunut hyvin jo vuosia, Ovakon LV-työnjohtaja Risto Vertanen toteaa.

Ovako

on johtava eurooppalainen erikoisterästuotteiden valmistaja, jolla on 14 tuotantoyksikköä ja useita myyntiyhtiöitä Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Ovakon liikevaihto on 1,1 miljardia euroa. Henkilöstöä on 3 000. Vuotuinen terästuotantokapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia.

Ovako Bar Oy Ab toimii Suomessa

Imatran terästehdas on toiminut vuodesta 1937. Tehdas valmistaa niukkaseosteisia pyörö- ja neliötankoja vaativalle auto- ja konepajateollisuudelle. Tärkein raaka-aine on romu, joka on täysin kierrätettävä materiaali. Terästuotannon vuosikapasiteetti on noin 300 000 tonnia. Henkilöstöä on 600.

→ www.ovako.com

Erikoisterästä kierrätysromusta

Terästehtaan uumenissa kierrätysastiaan tiputettu teräskattila voi lopulta päätyä vaikka tuulimyllyn akseliin. Imatralainen Ovakon terästehdas valmistaa teräsromusta erikoisterästä ajoneuvo- ja konepajateollisuuden käyttöön. Kierrätysmateriaalia käyttävä tehdas on saanut uudella tekniikalla ja toimintatapojen muutoksilla myös tuotantoprosessin ympäristöhaitat vähentymään.

Vuosittain Imatran terästehdas valmistaa noin 2,5 tuhatta tonnia erikoisterästä ja käyttää materiaalina kierrätysterästä ja seosaineita.

– Jossain vaiheessa luokitellusta ja lajitellusta romuraaka-aineesta oli jopa pulaa. Nyt sitä saadaan tehtaalle riittävästi. Kaksi kolmasosaa raaka-aineesta on kotimaista ja loput tuontitavaraa, Ovakon perusrakenteiden kunnossapidon päällikkö Tom Sandberg kertoo.

Teräksen synty

– Tehtaallamme on alan kaikki tärkeät sertifikaatit. Ostaja voi olla varma tuotteidemme laadusta, Ovakon perusrakenteiden kunnossapidon päällikkö Tom Sandberg kertoo.

Rautaromu sulatetaan ja sulasta otetaan analyysinäyte. Tämän jälkeen sulaan lisätään erilaisia seosaineita, joilla siihen saadaan haluttu kemiallinen koostumus. Sula valetaan valssausaihioiksi, jotka valssataan terästangoiksi. Osa tangoista toimitetaan asiakkaalle sellaisenaan ja osa käsitellään jatkojalostusosastolla esimerkiksi lämpökäsittelyissä tai sorvaamalla tankojen käyttötarkoituksen mukaan.–

Tuotantoprosessin aikana tehdään paljon kokeita ja laadunvalvonta jatkuu valmiisiin tuotteisiin asti, Sandberg lisää.

Terästankoja käytetään raakaaineena kovalle rasitukselle joutuvissa kohteissa. Yli puolet tuotannosta menee ajoneuvoteollisuudelle ja loput erilaisiin koneisiin ja laitteisiin.

Teräs päätyy voimansiirtolaitteisiin, kaivosporiin, tuulimyllyjen akseleihin tai vaikkapa kirveen terään.

Imatran tehtaan tuotannosta 80 prosenttia menee vientiin. Ovakolla on useita myyntiyhtiöitä ympäri maailmaa.

Investoinnit ovat kilpailussa pärjäämisen ehto.

– Kaikki 14 tuotantolaitosta ovat Euroopassa. Imatra on ainoa Ovakon terästehdas Suomessa. Turengin yksikkö hoitaa markkinointia. Siellä on myös varasto ja sahaamo, josta voi tilata teräskappaleen minkä mittaisena vaan, LV-työnjohtaja Risto Vertanen kertoo.

Puhtaampaa tuotantoa

Osa 45 hehtaarin laajuisen tehdasalueen rakennuksista on rakennettu jo 1937, kun tehdas aloitti toimintansa. Vanhat rakennukset kätkevät kuitenkin sisälleen nykyaikaista tekniikkaa ja moderneja tuotantotapoja.

– Kehitämme toimintatapojamme aktiivisesti ja investoimme uusiin laitteisiin. Se on kilpailussa pärjäämisen ehdoton edellytys ja tavoitteenamme on myös koko ajan ympäristöystävällisempi tuotantoprosessi, Sanberg korostaa.

Terästuotannossa tarvitaan paljon energiaa ja sen takia tehdas on aikanaan sijoitettu Vuoksen rannalle Suomen suurimman vesivoimalan lähelle.

– Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana

– Yhteistyö SOLin kanssa on sujunut hyvin jo vuosia, Ovakon LV-työnjohtaja Risto Vertanen toteaa.

olemme kuitenkin pystyneet pudottamaan energiankulutusta neljänneksellä. Olemme aktiivisesti mukaan energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimuksessa, missä eri tuotantolaitokset pyrkivät yhdessä kehittämään energiatehokkaampia järjestelmiä, Sandberg lisää.

– Myös jätteiden käsittelyä on tehostettu niin, että 95 prosenttia jätteistä menee uusiokäyttöön.

Tehtaan ilmaan laskemat päästöt laskivat murto-osaan 90-luvulla, kun käyttöön otettiin sulaton suodatinlaitos.

– Nyt teemme töitä erilaisten pölynlähteiden poistamiseksi ulkona ja sisällä. Tämä parantaa myös työskentelyolosuhteita.
Vettä tuotannossa kuluu 10 miljoonaa kuutiota vuodessa, josta suurin osa kulkee jäähdytysputkissa likaantumatta. Prosessissa likaantunut vesi kierrätetään suodatettuna uudelleen prosessikäyttöön ja lopulta puhdistetaan omassa jätevesipuhdistamossa.

Meluhaittoja on saatu vähennettyä materiaalin käsittelytapoja muuttamalla. Rakenteilla on myös meluvalli tehtaan ympärille.

TEKSTI: VAULA AUNOLA / KUVAT: VAULA AUNOLA JA PÄIVI SANDBERG