Monikulttuurisuus positiivisena voimavarana

SOLissa työskentelee eri ammattialojen osaajia, sekä lukuisia erikoistaitoja ja eri kieliä osaavia ihmisiä. Näiden eri osaajien hyödyntäminen käytännön työssä ei ole helposti ratkaistava yhtälö. Haluan kuitenkin tarjota näkökulman, jonka mukaan monikulttuurisessa työympäristössä voi ja tulisi huomioida uusia näkökulmia asioihin, sillä uudet ”vieraat” näkökulmat voivat synnyttää uusia lähestymistapoja vanhoihin ajattelu- ja toimintatapoihin.

Monikulttuurisessa työympäristössä voi oppia uusia asioita ja näkökulmia jokapäiväisistä työasioista ja sosiaalisista suhteista. Monikulttuurisuuteen pitäisi suhtautua myönteisenä asiana, eikä pakollisena pahana. Monikulttuurisessa kehitysryhmässä on tullut esille ”tyypillisiä suomalaisen työelämän” asioita ja ongelmia, jotka ei Suomessa syntyneiden mielestä olisivat helposti ratkaistavissa. Usein vain käy niin, että kukaan ei kysy heiltä, miten ongelma tulisi ratkaista.

Ratkaisuehdotukseen vastauksena voi olla, ettei noin voi tehdä suomalaisessa työkulttuurissa, koska meillä Suomessa on tietyt säännöt, joita pitää noudattaa.
Tietenkin pitää. Turhan usein voidaan kuitenkin jämähtää vanhoihin toimintaperiaatteisiin, jotka eivät edesauta uusien ideoiden ja ratkaisujen esille tuloa.

Ei ole olemassa yksikulttuurista työyhteisöä. Kaikissa työyhteisössä henkilöillä on erilaiset taustat ja lähtökohdat. Suomalaiset usein jaottelevat ilmansuuntien mukaan itsensä kuuluvaksi esimerkiksi länsi-suomalaisiin. Lisäksi uskonnolliset, poliittiset, taloudelliset vakaumukset, sekä ammatteihin ja harrastusryhmiin kuuluvat omat säännöt ja toimintatavat muokkaavat ihmisistä hyvinkin erilaisia kulttuurisia edustajia.

Usein kuulee, että monikulttuurisuus on ongelma, johon halutaan selkeitä ratkaisuperiaatteita. Halutaan käyttöön kulttuurien tietopankki, jonka tulisi kertoa miten tietyn kulttuurin edustaja toimii ja käyttäytyy suhteessa suomalaisiin, työhön, esimieheen ja alaisiin, toiseen sukupuoleen, toisen kulttuurin edustajiin, uskontoon ja mahdollisesti kaikkiin muihin asioihin. On toki hyvä tietää jotain eri kulttuurien taustoista, mutta on hyvä myös muistaa että ihmiset voivat toimia myös vastoin kulttuurista oletusarvoa – ihmiset eivät ole kulttuurinsa vankeja. Tällaista suhtautumista myös monet maahanmuuttajat toivovat omilta esimiehiltään. Myöskään suomalaiset eivät ole kaikki samanlaisia, jokaisella on omat ajatuksensa, toimintatapansa ja periaatteensa. Lisäksi monet ei suomessa syntyneet toivoisivat, että heidän omia yksilöllisiä vahvuuksiaan ja heikkouksiaan huomioitaisiin enemmän työpaikoilla, kulttuurisen taustan lisäksi.

Älkää kuitenkaan antako selkäänne leikattavaksi työkaverillenne, joka on suorittanut kirurgin tutkinnon kotimaassaan – toimenpiteet eivät kuulu (vielä) palveluvalikoimaan. Ehdotankin kuitenkin, että ensi kerralla kun päätäsi särkee, tai sitten digi-boksisi on rikki, voit kysyä kenties neuvoja tai vinkkejä työpaikkasi erikoisosaajalta. Uskon vakaasti, että siitä hyötyy kumpikin osa puoli ainakin hyvällä mielellä, jonka huomion antaminen ja luottamuksen osoittaminen monissa meissä tuo esille.

Monikulttuurisissa työyhteisöissä keskustellaan usein erilaisista juhlapäivistä, ajattelutapana ”ei kuulu meille Suomeen”. Tämäkin asia kannattaa ajatella positiivisena asiana, mahtuisiko suomalaiseen kalenteriin muutama uusi tulokaskin. Ei vieraampi juhlapäivä tarvitse tarkoittaa pitkän viikonlopun viettämistä juhlien egyptiläisiä jumalia, vaan se voi tapahtua työn ohessa jonkinasteisena huomioimisena. Juhlimme melko vierasperäisiä juhlia, joita me suomalaiset emme ole keksineet, esimerkiksi mainita halloween ja ystävänpäivä.

Maailma, kulttuuri, Suomi ja työelämä ovat aina olleet muuttuvia asioita. Suomalainen kulttuuri on nyt hyvin erilainen kuin 60-vuotta sitten. 120-vuotta sitten ei edes ollut Suomalaista kulttuuria. Todennäköisesti vuoden 2070 tienoilla Suomalainen kulttuuri on taas hyvin erilainen. Tämä muutos tapahtuu myös työelämän piirissä. Harva meidän mummi ja ukki tunsi käsitteitä, kuten liukuva työaika, vuorotteluvapaa, arkilepokorvaus jne.

Työelämä ja kulttuurit ovat vuorovaikutuksessa muiden kulttuurien kanssa, minkä johdosta ne muuttavat jatkuvasti muotoaan ja sisältöään. Näin ajatellen on helpompi suhtautua mahdollisiin uusiin ja vieraisiin asioihin ja yrittää sisällyttää näitä asioita omaan elämäänsä. Tarkoitus ei tietenkään ole, että muutokset tai ”vieraan kulttuurin” tavat otetaan käyttöön sormen napautuksella. Kyse onkin enemmän pienistä eleistä ja teoista, joilla saadaan monille osapuolille ainakin hyvä mieli, tai jopa joku uusi hyödyllinen ajatus. Kehotankin ihmisiä monikulttuurisissa työympäristöissä juttelemaan, kyselemään ja kuuntelemaan ”vieraasta kulttuureista” tulevia ihmisiä. Ehkä jopa uusi ruokaresepti voi pelastaa työpäivän jälkeen illan tai pari suomalaisessa syyskaamoksessa.

Lisää aiheesta työelämä 2020 blogissa.